Työelämän jatkuva muutos haastaa organisaatioita rakentamaan hyvinvointia uudella tavalla. Työn pirstaloituminen, monimuotoistuvat tiimit ja kasvava epävarmuus edellyttävät johtamiselta herkkyyttä, selkeyttä ja strategista otetta. Työhyvinvointi ei ole enää vain HR:n vastuulla, vaan se on koko organisaation kilpailukyvyn ytimessä. Miten organisaatiot voivat huolehtia työyhteisön hyvinvoinnista maailmassa, joka ei pysähdy hetkeksikään?
Työelämän murros on saanut työnantajat panostamaan yhä kokonaisvaltaisempiin henkilöstöetuihin, jotka tukevat yksilön elämäntilannetta, lisäävät joustavuutta ja heijastavat vastuullisuutta niin hyvinvoinnissa kuin yrityskulttuurissa.
Mielenterveydestä puhutaan työelämässä enemmän kuin koskaan – hyvä niin. Samalla esihenkilöiden harteille kasaantuu huomaamatta odotuksia, joita ei koskaan kirjattu työsopimukseen. Työterveyslaitoksen tuore viesti on selkeä: esihenkilö on työyhteisön tukija, ei epävirallinen terapeutti.
Verovapaa pyöräetu päättyy vuoden 2025 lopussa – väärän palveluntarjoajan valinta voi kostautua.
Psykologinen turvallisuus tarkoittaa työyhteisön ilmapiiriä, jossa jokaisella on lupa olla oma itsensä, esittää ideoita ja tuoda esiin huoliaan ilman pelkoa torjutuksi tulemisesta tai syyllistämisestä. Eli tosiaan omataan mahdollisuus ottaa sosiaalisia riskejä. Työeläkeyhtiö Ilmarisen mukaan psykologisesti turvallisessa organisaatiossa vallitsee luottamukseen perustuva kulttuuri, jossa työntekijät kokevat itsensä arvostetuiksi ja tervetulleiksi. Tämä mahdollistaa avoimen vuorovaikutuksen, luovuuden ja jatkuvan oppimisen – tekijät, jotka tukevat innovaatioita ja kehittymistä.
Mikä olisikaan parempi tapa vahvistaa tiimihenkeä ja lisätä jaksamista kuin viettää virkistävä työhyvinvointipäivä merellisessä miljöössä ja Teijon kansallispuiston rauhassa? Villa Seaview tarjoaa yritysryhmille saumattoman kokonaisuuden, jossa kokoukset, luovat tauot ja elämykselliset aktiviteetit sitoutuvat yhteen – tuloksena energiaa, uusia ideoita ja uudistunut, entistä yhteisöllisempi tiimi.
Työhyvinvoinnista on viime vuosina puhuttu enemmän kuin ehkä koskaan aiemmin – ja syystä. Pandemian jälkimainingeissa, työelämän murroksessa ja osaajapulan kiristämässä ilmapiirissä jaksaminen on noussut aivan keskiöön. Mutta miten työhyvinvoinnin kanssa oikeasti menee juuri nyt?
Kuvittele itsesi Kolumbian viidakkoon. Et ole lomamatkalla vaan osa aseellista sissiliikettä. Jätit entisen elämäsi taaksesi jo 15-vuotiaana ja valitsit ideologian, joka lupasi oikeudenmukaisuutta. Todellisuus on ollut kaikkea muuta: veristä sotaa, epävarmuutta ja jatkuvaa selviytymistaistelua. Pimeyttä. Eristyneisyyttä.
Moni eläkeläinen haluaisi jatkaa työelämässä joustavasti ja uudessa roolissa, mutta kunnissa ja hyvinvointialueilla aktiiviset rekrytointitoimet ovat harvinaisia. KT:n selvityksen mukaan enemmistö 60–70-vuotiaista toivoo työnantajien ottavan heidät paremmin huomioon.
Työntekijät ottivat vuonna 2024 ennätysmäärin yhteyttä työsuojeluviranomaisiin häirintään ja työssä kuormittumiseen liittyen. Yhteydenottojen määrä kasvoi 23 prosenttia vuodessa, mutta monilla työpaikoilla työnantajien toimet jäivät puutteellisiksi.
Yhdenvertaisuussuunnitelmat eivät saa enää olla pelkkiä muodollisuuksia. 1.6.2025 alkaen työnantajien on sisällytettävä niihin arvio työpaikan yhdenvertaisuustilanteesta sekä sen johtopäätökset. Muutoksen tavoitteena on edistää aitoa yhdenvertaisuutta työelämässä – konkreettisin toimin.
Lyhyet sairauspoissaolot kuormittavat kuntatyönantajien budjetteja ja kertovat samalla työyhteisön hyvinvoinnin tilasta. Etlan tuore tutkimus paljastaa, että erityisesti maanantaina alkavat poissaolot ovat taloudellisesti raskaita – ja organisaatiokohtaiset erot viittaavat työkykyjohtamisen ratkaisevaan rooliin.
Asiantuntijatyön kuormitus on kasvanut kriittiseksi: multitaskaus, kiire ja jatkuvasti kasvavat tavoitteet ajavat asiantuntijoita jaksamisen äärirajoille. Vain harva kokee olevansa täysin turvassa työuupumukselta, selviää Akavan Erityisalojen tuoreesta kyselystä. Liitto vaatii työturvallisuuslain täsmentämistä psykososiaalisen kuormituksen torjumiseksi.
Perfect Finnish -lahjakortilla työntekijä voi valita itselleen mieluisan ja tarpeellisen lahjan tai luovuttaa summan hyväntekeväisyyteen.
Tulevaisuutta ei voi ennustaa, mutta siihen voi valmistautua yhdessä. Sympan HR-järjestelmä kokoaa tiedon, ihmiset ja päätökset yhteen, mikä mahdollistaa nopean reagoinnin ja suunnan ottamisen kohti hallitumpaa tulevaisuutta.
Säästöt ovat iskeneet armottomasti lähes jokaiselle toimialalle. Henkilöstöhallinnon tehtävät ovat sellainen asia, joka kysyttäessä kerrotaan usein olevan kunnossa: työt hoitaa oma HR-ihminen/osasto, toimitusjohtaja tai työt on hajautettu useammalle henkilölle oto-tehtäviksi. Jos organisaatiosta puuttuu oma HR-tiimi tai työtä tehdään liian pienillä HR-resursseilla, on enemmän kuin todennäköistä, että joitakin asioita jää epähuomiossa hoitamatta.
Keskustelu etä- ja lähityön tasapainosta on yhä ajankohtainen, vaikka on jo kulunut viisi vuotta siitä, kun pandemia pakotti meidät uudelleenarvioimaan työn tekemisen tapoja.
Työelämästä siirtyminen eläkkeelle on murrosvaihe, jonka läpikäynti vaatii aiempaa enemmän vuoropuhelua. Työeläkeyhtiö Ilmarisen tuore tutkimus osoittaa, että eläkeläisten halukkuus jatkaa työntekoa on laskenut merkittävästi, ja että työnantajilla olisi vielä paljon tehtävää eläkeaikeista käytävän keskustelun ja osa-aikatyömahdollisuuksien kehittämisessä. Ilmarisen kyselyyn vastasi yhteensä 1 069 eläkkeensaajaa joulu–tammikuussa.
Työelämässä nousee nyt esiin uudenlainen osaamisen muoto, jota ei löydy tutkintotodistuksesta. Kokemusosaaminen – omakohtaisiin elämänkokemuksiin perustuva ymmärrys ja tieto – tekee tuloaan erityisesti sosiaali- ja terveysalalle.
Jyväskylän yliopiston kauppakorkeakoulussa väittelevä KTM Antti Sieppi tarkastelee väitöskirjassaan työmarkkinoihin liittyviä ilmiöitä useasta näkökulmasta. Yhden osatutkimuksen mukaan lasten saaminen ei vaikuta miesten tuloihin käytännössä ollenkaan, mutta naisten tuloihin, työllisyyteen ja tuntipalkkaan sillä on merkittävä ja pitkäkestoinen negatiivinen vaikutus.
Työelämästä puhutaan usein ongelmien kautta – mutta mitä jos ongelmien sijaan puhuttaisiinkin siitä, mikä työelämässä toimii? Value Summit 2025 haastaa suomalaiset tunnistamaan ja arvostamaan hyvää johtajuutta ja arvopohjaista työkulttuuria.
Laajan eurooppalaisen tutkimuksen mukaan suomalaiset arvostavat erityisesti arkea tukevia ja hyvinvointia edistäviä etuja – ja ensi vuonna niiden merkitys näyttää kasvavan entisestään.
Nuorten luottamus omiin työelämävalmiuksiinsa on kasvanut merkittävästi, osoittaa NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2025. Kyselyyn osallistui keväällä 4 863 yläkoulun ja toisen asteen opiskelijaa. Peräti 76 % uskoo löytävänsä työelämästä itselleen sopivan paikan, kun kaksi vuotta sitten vastaava luku oli 68 %. Myös innostus työelämää kohtaan on noussut: 57 % odottaa tulevaa työelämää innolla, mikä on kuusi prosenttiyksikköä enemmän kuin vuonna 2023.
Salesforcen ja tutkimusyhtiö NewtonX:n tuoreen kyselyn mukaan 80 prosenttia HR-johtajista uskoo, että tekoälyagentit ovat muutaman vuoden kuluttua olennainen osa henkilöstötyötä. Peräti 86 prosenttia näkee niiden käyttöönoton keskeisenä keinona kehittää HR-toimintoja.
Miten varmistat, että organisaatiollasi on oikeat ihmiset, varustettuina oikeilla taidoilla – juuri silloin kun heitä eniten tarvitaan? Strateginen työvoimasuunnittelu auttaa ennakoimaan tulevaisuuden osaamistarpeita, vahvistamaan kilpailuetua ja hyödyntämään tekoälyn mahdollisuuksia läpi organisaation. Tässä artikkelissa esittelemme McKinseyn viisi keskeistä käytäntöä, joiden avulla voit rakentaa suunnitelmallisen ja vaikuttavan osaamisstrategian.
Hybridityö on tullut jäädäkseen. Se toimii valtaosassa asiantuntijaorganisaatioita, mutta vaatii onnistuakseen tietoisia tekoja – erityisesti HR:ltä ja esihenkilöiltä. Työterveyslaitoksen tuore seurantatutkimus (2019–2023) nostaa esiin tärkeän huomion: etätyöhön kadonneet työntekijät saattavat jäädä tuen ja työyhteisön ulkopuolelle.
Kun teknologian ja kansainvälistymisen tuoma tuottavuuskehitys on hiipumassa, nousevat osaaminen, oppimiskyky ja aineeton pääoma organisaatioiden tärkeimmiksi kilpailutekijöiksi. HR:llä on entistä suurempi vastuu varmistaa, että strategisesti merkittävä osaaminen tunnistetaan ja sitä kehitetään pitkäjänteisesti.
Juju Works Oy:n tuoreen kyselyn mukaan kaksi kolmesta HR-ammattilaisesta kokee jäävänsä usein yksin työssään. Suurin osa ei ehdi keskittyä strategiseen HR-työhön, kun arjen kiireet ja henkilöstön hyvinvointiin liittyvät haasteet vievät suurimman osan työajasta.
Työelämän trendit tulevat ja menevät. Viime vuosina olemme nähneet aaltoina nousevan muun muassa itseohjautuvuuden, etätyön, hiljaisen irtisanoutumisen, psykologisen turvallisuuden ja työn merkityksellisyyden korostumisen. Nyt horisontissa näkyvät tekoälyn läpimurto, vastuullisuusagendat ja uusi työnjako ihmisen ja teknologian välillä.
Inhoan raportin kirjoittamista, taasko se pitäisi aikaansaada. Tulen istumaan tässä kaksi tuntia ja puolet ajasta menee siihen, että aivot on solmussa. Olisi kyllä parempaakin tekemistä. Ahdistaa, ärsyttää, menen hetkeksi mutisemaan tästä Lasselle, sanoo mieli.
Hallitus on antanut esityksensä EU:n palkka-avoimuusdirektiivin kansalliseksi täytäntöönpanoksi. Esitys on herättänyt laajaa keskustelua ja eriäviä näkemyksiä. Sosiaali- ja terveysministeriön asettama kolmikantainen työryhmä on valmistellut luonnoksen, jonka pohjalta direktiiviä sovelletaan Suomessa. Työryhmän mietintöön jätettiin kuitenkin useita eriäviä mielipiteitä.
Lifted Oy:n tuore tutkimus paljasti, että Suomessa toimivien johtoryhmien työskentelyssä on merkittäviä kehityskohteita. Tutkimukseen osallistui noin 200 johtoryhmän puheenjohtajana tai jäsenenä toimivaa henkilöä, ja sen tulokset tarjoavat kattavan kuvan johtoryhmien haasteista.
Työelämä on muuttunut, eikä muutoskoulua käydä enää luokkahuoneessa vaan keskellä pyörremyrskyä. Kun markkinat heilahtelevat, teknologia paukuttaa portteja ja maailmantilanne muistuttaa usein shakkinappuloiden uudelleenasettelua, organisaatioiden kilpailuetu ei enää lepää excel-osaajien harteilla vaan niiden, jotka osaavat hengittää syvään ja vetää muut mukaansa.
Sujuvan logistiikan taustalla ovat nykyaikaiset verkkopalvelut ja henkilökohtainen asiakaspalvelu. Sari Starck on päässyt unelmatyöhönsä Varovan maantieliikenteen asiantuntijana.
Perehdytys on kriittinen vaihe työntekijäkokemuksen rakentamisessa – mutta sen vaikutus ulottuu paljon ensivaikutelmaa pidemmälle. Uusi työntekijä ei arvioi uutta työpaikkaansa vain ensimmäisten päivien perusteella, vaan sen mukaan, miten hänet otetaan vastaan, mitä hänelle kerrotaan, ketä hän kohtaa ja milloin hänet kohdataan. Hailey HR:llä perehdytys nähdään jatkuvana suhteena, joka alkaa jo ennen työsopimuksen voimaanastumista ja jatkuu kauas työsuhteen alkuvaiheen yli. Kun perehdytys on integroitu osaksi arjen vuorovaikutusta ja yhteisöllisyyttä, se ei ainoastaan nopeuta työn aloitusta, vaan se vahvistaa koko organisaation kulttuurista eheyttä.
Kesälomakauden kynnyksellä monet suomalaiset suuntaavat lomamatkalle auton ratissa. Työsuhdeauto on useimmiten vapaa etu, joka kulkee mukana myös Euroopan teille – kunhan muutama tärkeä asia on kunnossa.
Työelämän paineet ja epävarmuus ovat monessa organisaatiossa arkea. Kun työn imu hiipuu ja henkinen kuormitus kasvaa, myös työntekijän sitoutuminen alkaa horjua. Tuoreen kyselyn mukaan jo yli puolet työntekijöistä olisi valmiita vaihtamaan työpaikkaa, jos henkisestä hyvinvoinnista ei huolehdita. Yksi ratkaisu on tuoda mielen valmennus osaksi työpaikan arkea matalalla kynnyksellä ja yksilöllisesti.
Kansainvälinen henkilöstöliikkuvuus nousee yritysten vastuullisuusstrategian ytimeen. Se ei ole enää vain tukitoiminto, vaan strateginen keino, jolla yritykset voivat saavuttaa kestävän kasvun, vahvistaa kilpailukykyään ja vastata sääntelyn kiristymiseen.
Työelämässä on käynnissä lukuisia muutoksia, kuten pandemian jälkeiset työelämän rakenteiden muutokset, maailmantalouden geopoliittiset seikat sekä teknologinen kehitys ja jatkuvan oppimisen vaade. Tässä muutosten ristipaineessa vaaditaan myös johtamiselta aiempaa enemmän ja työntekijäkokemuksen ymmärtäminen voisi olla yksi keino.
Työuupumus on yhä yleisempi haaste työpaikoilla. Työterveyslaitoksen viimesyksyisen Miten Suomi voi? -tutkimuksen mukaan joka neljäs työssäkäyvä on vaarassa uupua tai on jo uupunut. Yhden työssään uupuneen kustannukset yritykselle voivat nousta kymmeniin tuhansiin euroihin, minkä lisäksi työuupumuksen inhimillinen hinta on valtava.
Mitä tuntemuksia sana konflikti sinussa herättää? Aika monelle meistä kyseinen sana herättää pelkästään negatiivisen tuntemuksen; konflikti on jotain sellaista, jota pitää välttää. Arkikielessä ja ajattelussa konfliktista puhutaan ristiriidan, erimielisyyden ja jopa riidan synonyyminä. Tämän takia konfliktia pyritäänkin välttämään kaikin tavoin, niin töissä kuin kotona.
Euroopan työterveys- ja työturvallisuusviraston teettämän tuoreen ESENER-tutkimuksen mukaan eurooppalaisten työpaikkojen yleisimmät riskitekijät ovat pitkään jatkunut istuminen (64 %) ja toistuvat käsien tai käsivarsien liikkeet (63 %). Suomessa merkittävimmäksi riskiksi nousee toistuvat käsien tai käsivarren liikkeet (73 %) ja toiselle sijalle muusta Euroopasta poiketen koetun aikapaineen aiheuttama stressi (71 %).
Opinnoista työelämään siirtyminen on herkkä vaihe, jossa nuori työntekijä kaipaa usein tukea. Yrityksen johtamiskulttuuri ja työelämäpuhe jättävät jälkensä nuoriin, joista kasvaa tulevaisuuden asiantuntijoita ja johtajia, sanoo LähiTapiola-ryhmän ihmisistä ja kulttuurista vastaava johtaja Susa Nikula. Lue seitsemän tärkeää huomiota nuorten johtamisesta.
Presenteismi voi olla monelle vieras käsite, mutta sillä tarkoitetaan alentunutta työkykyä tilanteessa, jossa työntekijä on fyysisesti läsnä työpaikalla, mutta ei pysty suoriutumaan tehtävistään täydellä työpanoksella. Virallisemmin presenteismi yhdistetään sairaana työskentelyyn, mutta ilmiötä voidaan tarkastella laajemminkin: syitä voivat olla esimerkiksi uupumus, stressi tai muut fyysiset ja psyykkiset haasteet.
EU:n asettama AI Act eli tekoälyasetus tuli voimaan 1.8.2024. Monet eivät ehkä ole vielä rekisteröineet tätä, sillä asetuksella ei ollut tuolloin vielä välittömiä vaikutuksia.
Nykyajan työnhaussa teknologian rooli on merkittävämpi kuin koskaan aiemmin. Suomessa, kuten muuallakin maailmassa, digitaaliset alustat, verkostoituminen ja tekoälyn kehittyminen ovat mullistaneet rekrytointiprosessin. Työhakemusten laatiminen ja lähettäminen on nopeutunut, ja samaan aikaan työnantajien on käsiteltävä valtavia määriä hakemuksia. Työnhaun digitalisoituminen on tehnyt työpaikkojen hakemisesta saavutettavampaa, mutta samalla se on tuonut mukanaan uudenlaisia haasteita.
Yrityskulttuuri on organisaation DNA – se näkyy arvoissa, toimintatavoissa ja siinä, miten ihmiset kokevat työnsä ja työyhteisönsä. Hyvä yrityskulttuuri houkuttelee osaajia, sitouttaa henkilöstöä ja tukee liiketoiminnan tavoitteita. Huono kulttuuri puolestaan rapauttaa työhyvinvointia ja pahimmillaan heikentää yrityksen menestystä.
Johtotehtävissä toimivat hakevat kirjoista viihteen ohessa aineksia työhönsä: avoimuutta uusille tapahtumien käänteille, parempaa empatiakykyä epämiellyttäviäkin ihmisiä kohtaan ja loogista ajattelua, jota esimerkiksi syyllisen päätteleminen vaatii.
Novetoksen tuore selvitys paljastaa: muutoskyvykkyys ja empaattinen johtajuus nousevat keskiöön tulevaisuuden työelämässä
Teetkö sinäkin harmaata ylityötä? osa 2. Ensimmäisessä osassa läpikäytiin, mikä on ylityön, liukumien ja harmaan ylityön välinen ero. Tässä toisessa osassa paneudun siihen, miksi harmaata ylityötä tehdään ja miten sitä voi vähentää.
Monet asiantuntijat tekevät jatkuvasti enemmän töitä, kuin mitä sovittu työaika edellyttäisi. Silti ylityökorvauksia maksetaan harvoin. Mistä tämä johtuu?
Mikä olisikaan parempi tapa vahvistaa tiimihenkeä ja lisätä jaksamista kuin viettää virkistävä työhyvinvointipäivä merellisessä miljöössä kalastuksen parissa? Villa Seaview tarjoaa nyt yritysryhmille uudenlaisen mahdollisuuden yhdistää kokoukset, rentoutuminen ja luonnon rauha yhteen saumattomaan kokonaisuuteen.
Menneen viikon Helsingin Sanomissa oli työterveyslääkärin kirjoitus, että yritykset uskovat työhyvinvoinnin paranevan liikunnalla. Mutta jumppa ei auta, jos työpaikalla homma ei toimi. No näinhän se on, ja henkilöstöjohdossa kaikki sen tietääkin. Liike ei ole lääke kaikkeen. Jos erilaisia keinoja on jo kokeiltu, yksi toimiva ratkaisu voisi olla arjen näkyväksi tekeminen liinaamalla.
Koronapandemia teki etätyöstä laajamittaista arkea myös Suomessa. Nyt, useita vuosia pandemian jälkeen, etätyön roolia ja vaikutuksia tarkastellaan uusista näkökulmista – erityisesti tuottavuuden kannalta. Elinkeinoelämän tutkimuslaitoksen (Etla) tuore tutkimus osoittaa, että etätyö voi lisätä yritysten tuottavuutta, mutta vain tietyissä olosuhteissa. Parhaat tulokset saavutetaan, kun etä- ja lähityö yhdistetään suunnitelmallisesti hybridityöksi.
Painonhallinta on monelle työntekijälle haastava prosessi ja perinteiset dieetit tai tiukat ruokavaliorajoitukset tuottavat harvoin pitkäaikaisia tuloksia. Tutkimukset osoittavat, että psykologisella joustavuudella ja tunteiden hyväksymisellä on merkittävä vaikutus onnistuneeseen painonhallintaan. Organisaatioilla on nyt mahdollisuus tukea työntekijöidensä hyvinvointia tarjoamalla uudenlaisia menetelmiä, jotka perustuvat syömisen psykologiaan.
Nykypäivän kilpailluilla työmarkkinoilla oikean osaamisen löytäminen on haastavampaa kuin koskaan. Rekrytoijien taidot ja kokemus ovat tärkeitä, mutta yksi tekijä, joka usein unohdetaan, on empaattisuus.
Perinteinen rekrytointi nojaa vahvasti menneeseen. Se keskittyy liikaa siihen, mitä on jo tehty – aiempaan koulutukseen, menneeseen kokemukseen, entisiin rooleihin ja saavutettuihin tuloksiin. Näiden kautta on turvallista ja loogista palkata sitä, minkä henkilö jo osaa – todennettua historiaa. Tiedetään, mitä saadaan. Olen itse toiminut näin suuren osan urastani, ja tulokset ovat olleet hyviä. Miksi siis muuttamaan jotain, mikä toimii?
Esihenkilö istuu tiimipalaverissa. Hän on juuri käynyt koulutuksen psykologisesta turvallisuudesta ja tietää, että avoin keskustelukulttuuri ja erilaisuuden ymmärtäminen ovat tiimin menestyksen avaimia. Hän ymmärtää, miten tärkeää on kysyä enemmän ja kuunnella aidosti. Silti, kun tiimin jäsen nostaa esiin kehitysidean, hän sivuttaa sen nopeasti ja siirtyy eteenpäin.
Perehdytys on ratkaisevan tärkeä vaihe uusien työntekijöiden sopeutumisessa organisaatioon. Ensimmäiset työpäivät asettavat pohjan sille, kuinka sitoutuneita ja tuottavia työntekijät tulevat olemaan. Tutkimukset osoittavat, että hyvin suunniteltu perehdytys voi parantaa työntekijöiden sitoutumista 82 % ja lisätä tuottavuutta 70 %.
Adeccon tuore Global Workforce of the Future 2024 -tutkimus paljastaa, että Suomi laahaa perässä tekoälyn käyttöönotossa ja työntekijöiden osaamisen kehittämisessä verrattuna muihin Pohjoismaihin. Tekoäly on noussut keskeiseksi työvälineeksi, mutta sen hyödyntäminen edellyttää panostuksia koulutukseen ja tukeen – asioihin, joissa Suomi on tutkimuksen mukaan selkeästi jäljessä.
Työhyvinvoinnin uudet ulottuvuudet
Valinnanvapaus ja vastuullisuus työsuhde-etujen ytimessä
Mielenterveys ei saa jäädä esihenkilön varaan
Pyöräedun poistuminen voi kaataa viestikuorman HR:n niskaan
"Pelko hiljentää – luottamus kasvattaa tulosta" – Psykologinen turvallisuus näkyy viivan alla
Unohtumaton työhyvinvointipäivä pyöräilyn ja metsän makujen äärellä
Työhyvinvoinnin tila: kenen vastuulla ja missä kunnossa?
Merkityksellisyyden tuhoaminen on yllättävän helppoa
Kolmasosa eläkeläisistä jatkaisi työntekoa – työnantajien passiivisuus jarruttaa
Häirintä ja kuormitus puhuttavat työelämässä – yhteydenottojen määrä kasvoi ennätyksellisesti
Uudet vaatimukset yhdenvertaisuussuunnitelmille – siirtymäaika päättyi
Poissaolot paljastavat johtamisen puutteita – Etla: kunnissa reagoitava aiemmin
Asiantuntijatyön kuormitus hälyttävällä tasolla
Lahjakortti on yhä suositumpi henkilöstölahja
Miksi jaettu johtajuus on elintärkeää pirstaleisessa maailmassa?
Ulkoistettu HR-palvelu
PAROC CGL 20cy kivivillalamellit Tamarinden-projektissa
Läsnäolon merkitys työpaikalla täytyy tehdä näkyväksi
Eläkkeelle siirtyminen kaipaa uusia käytäntöjä
Kokemusosaaminen nousee työelämän uudeksi voimavaraksi
Väitös: Lasten saamisella on huomattavasti suurempi negatiivinen vaikutus naisten kuin miesten tuloihin
Arvojohtajuus valokeilaan – Value Summit nostaa esiin esimerkillistä johtamista ja arvopohjaisia tekoja
Henkilöstöedut sitouttavat tehokkaammin kuin palkankorotukset
Nuorten usko työelämään vahvistunut – NYT Nuorten tulevaisuusraportti 2025 kertoo myönteisistä muutoksista
Digitaaliset kollegat astuvat remmiin: tekoälyagentit muuttavat HR-työn arkea
Tulevaisuuden organisaatiot rakennetaan tänään
Hoplaxskolan – 1950-luvun koulurakennus nykypäivän oppimisympäristöksi
Puu arkipäiväisenä valintana – pieni teko, suuri vaikutus
Hippos-hankkeen rahoitus on koossa – rakentaminen käynnistyy harjoitusjäistä kesäkuussa 2025
Autamme asiakkaitamme rakentamaan merkityksellisiä sisältöjä ja kohdentamaan ne oikeille päätöksentekijöille. Toimialakohtaisesti ja mitattavasti!
Tutustu ratkaisuihin ja varaa ILMAINEN MEDIAESITTELY